Torstai oli esimerkillinen ilta. Ilta oli vapaa sovituista menoista, joten suunnittelin hetken mielessäni että ehdottaisin kaupungille treffit jonkun ystäväni kanssa (=tapa suorittaa vapaa-aikaa). Päätin kuitenkin mennä kotiin, olihan kotitöitäkin kasaantunut aika kasa. Makuuhuonekin siinä kunnossa, että olisi parasta mennä sinnekin kengät jalassa ja jättää ne vasta sängyn viereen. Minusta on näet epämiellyttävää kävellä paljain jaloin hiekkaisella lattialla. Lisäksi suunnittelin viettäväni laatuaikaa perheen kanssa ja mahdollisesti käyväni kuntosalilla. Viimeiseksi silaukseksi voisin raportoida päivästä blogiini.
Kotityöt jäivät kaupassa käyntiin. Sinnekin olisin saattanut jättää menemättä, mutta tulen töistä samalla kyydillä mieheni kanssa, joten ainoa tapa väistää kaupassa käyntiä on istua autossa sen aikaa. Senkin olen joskus tehnyt, jos vastalauseistani huolimatta mennään pyhiä ennen kauppaan joka on nuijalla lyöden täysi. Mielestäni sellaisina päivinä ei mennä marketin jonoon vaan käväistään jossain lähikaupassa hakemassa pari maitoa.
Iltaruoka oli grillaamista (=miesten töitä) ja tällä kertaa niin näytti olevan perunoidenkin keitto. Itse vietin laatuaikaa perheen kanssa kommentoimalla televisio-ohjelmia sohvalta. Ohimennen pohdiskelin, mitä kirjoittaisin blogiini jos vain jaksaisin. Tätä menoa voinkin siirtyä TV-ohjelmien kommentaattoriksi.
Illasta ote repsahti ja kymmenen maissa siivoilin pikaisesti. Itse asiassa se kävikin aika näppärästi hyvin levänneenä ;-). Todellinen suorittajahan ei ole silmänpalvoja, vaan laskee vain "oikeat" aikaansaannokset. Niinpä marttyrimainen pitkin päivää raataminen ei kuulu suorittajan repertuaariin.
2 kommenttia:
Aito Suorittajahan osaa valita taistonsa. Tärkeimmät taistellaan itse ja loput jätetään muille. Muahahah!
Olen saanut joskus luonneanalyysin (pyytämättä) nimenomaan tuosta muah-hah-hah-naurusta. Ja Rosetta otti sen käyttöön laakista...
Lähetä kommentti