Olen jo jonkin aikaa tehnyt töitä yhden vanhan kolleegani kanssa. Yhteistyötä olemme tehneet aikaisemminkin. Nyt ollaan taas pitkästä aikaa kahdestaan ja mukavasti sujuu.
Aika monen ihmisen kanssa - onpa sitten kyseessä asiakas tai kolleega - joudun hieman "pidättelemään". Kun tiedän, että toinen tekee töitä ylärajoilla ja helposti menettää tilanteen hallinnan kokonaan, joudun aika paljon suodattamaan mitä kenellekin kannattaa palautteena sanoa. Joskus tulee jopa alennuttua samanlaiseen kuin pikkulasten piirustuksia kehuessa, eli ylettömän positiiviseen palautteeseen tuotokseen nähden. Mielestäni sellainen paikoin jopa aliarvioi toisen älyä ja kykyä, jos siis kohteella olisi niitä sen verran, että pystyisi sen ymmärtämään.
Mutta tällä kertaa voin sanoa liki kaiken mitä ajattelen. Matkan varrella pystyn jopa keksimään lisää vaatimuksia. Riman voin asettaa siihen korkeuteen kuin itse parhaaksi näen, ei tarvitse olla erikseen "lasten rataa". Jos jonkun välituotoksen nähdessäni huomaan korjattavaa, ehdotan tarkkuustasoksi erilaista tai "käsialaksi" hieman liiketoimintavoittoisempaa näkökulmaa. Ja katso, ihme tapahtuu, seuraava versio on jo paljon parempi. Aika nopeasti voin jopa ihan aidosti todeta "toi on ihan hyvä jo".
Eksoottista. Välillä näinkin päin. Kaunista katsoa ihmistä, joka pystyy petraamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti