Olen nyt kirjoitellut blogia viikon päivät. Avautuva maailma on mielenkiintoinen, kuljen vieläkin täällä paikoin kuin Liisa Ihmemaassa. Selailen ihmeissäni tätä kirjoa. Oman blogini aloitin varsin spontaanisti. Lähdin yksinkertaisesti kokeilemaan, miten blogi luodaan. Samalla kun siirryin näytöltä toiselle, jouduin päättämään nimimerkkini ja blogin nimen. Alta varttitunnin oli koko homma tehty, ilman suurempaa ajatusta vielä siitä, mitä blogiini kirjoittaisin. Automatkalla kotiin välähti mieleen muutamia aiheita, joista olen aikonut kirjoittaa joskus jonnekin. Blogini lähti muotoutumaan pikku hiljaa.
Edelleen tässä kirjoittamisessa mielenkiintoisinta on se, että harvoin tiedän itsekään, mihin juttu päättyy milloinkin. Joskus ajattelen alussa tiettyä sävyä, tiettyä sanomaa, tiettyä lopputulosta. Kun postaukseni on valmis, on lopputulos usein toisenlainen. Välillä luen omia kirjoituksiani hämmästyneenä, tuotako mieltä minä oikeasti olen? Olen joskus kuvitellut olevani feministi, se tosin on laantunut ajan myötä. Moni kirjoituksistani kuulostaa mielestäni jopa miehen kirjoittamilta. Tai ehkei sentään aivan siltä, mutta kuitenkin joltain muulta kuin kuvittelin.
Itse asiassa mielenkiinnolla odotan, mihin teemoihin, mihin tyyliin lopulta päädyn. Monet yhdistävät blogiinsa erilaisia asioita; päiväkirjaa, runoa, kertomuksia, valokuvia. Halutessaan niitä voi lukea teemoittain. Olen kuitenkin päättänyt jatkaa pääosin tätä samaa linjaa. Ajautuminen on yksi tapa päätyä lopputulokseen. On tämä kuitenkin enemmän omaa tyyliäni kuin joku muu.
Nimimerkkiäni pohdin joskus vieläkin. Aikuinen nainen kuulostaa Paula Koivuniemen laululta, enkä todellakaan pidä sitä esikuvanani. Nimimerkkini päätin sana kerrallaan. "Aikuinen" siksi, että elämäni ja suuri osa kirjoituksistani liittyy aikuisuuteen. Siihen, että olen jo aikuisen iässä, minulla on aikuisen vastuut ja velvollisuudet, eikä tässä aikuisuudessa mitään vikaa ole. "Nainen" siksi, että rooliini töissä ja kotona vaikuttaa kuitenkin hyvin voimakkaasti naisena oleminen, vaikka joskus kuvittelen omaavani androgyynin piirteitä. "Elämä" on valitsemani synonyymi arkipäivälle. Tällaista se minun elämäni on, tätä on elettävä.
En tiedä muuttuisiko tämä muuksi, jos olisin pohtinut blogiani ja nimimerkkiäni pitempään. "Vanha likainen mies" on hauska nimimerkki. Aivan omaa luokkaansa blogin teemana on "Sun äitis kirjoittaa meiän äitien blogit".
Ehkä odottaisin täällä enemmän aitoa palautetta. Ei pelkästään käsittelemieni aiheiden kirvoittamia kommentteja, vaan palautetta myös kirjoittamisesta. Ehkä täältä jostain blogistaniasta löytyy sellainenkin alue. Runotorstain jo löysin, mutta sieltäkin odottaisin enemmän keskustelua. Toisaalta olen kyllästynyt erilaisten keskustelupalstojen tyhjästä kinasteluun, en minä sitäkään kaipaa. Sitä tulin tänne blogistaniaan pakoon. Ei kukaan saa sanottua mitään, jos toiset teilaavat heti ja puuttuvat epäolennaisuuksiin. Parhaat tv-haastattelutkin ovat sellaisia, joissa haastateltavan annetaan puhua rauhassa.
terveisin "Paula Koivuniemi" *lauleskelee*
2 kommenttia:
Onhan tämä blogimaailma oma juttunsa. Meikäläinen on saanut oikeinkin aitoa palautetta, nimenomaan ajatustenvaihdon osalta.
Kirjoittamiseen liittyen hyviä blogeja ovat minun mielestäni ainakin Tuin Tuumailua http://tuima.vuodatus.net, SusuPetal (http://susupetal.vuodatus.net) ja Tirkistysaukko (http://tuulisuoja.vuodatus.net). Kirjallisesti erittäin nautittava on Tienpäällä (http://diesel.vuodatus.net).
Joskus olen löytänyt mieluisaa luettavaa blogilistalta klikkaamalla "satunnainen blogi" - linkkiä. Kymmenen blogia auki, aika äkkiä selviää, liikutaanko sellaisilla alueilla, jotka itseä kiinnostaa.
Ai niin, olen muuten tilaajasi.
Noista sinun ajatuksistasi. Minusta esimerkiksi jossain entryssäsi oli lastenhuoltajuuskysymykseen liittyen varsin napakka ajatus siitä, kuinka miehen huoltajuus on vähän niinkuin tabu.
Kiitos noista linkeistä. Olen osan jo bongannutkin. Satunnainen blogi on myös hauska piirre. Itse asiassa antoisinta luettavaa olen löytänyt jo löytämieni blogien linkeistä. Olen hämmästynyt sitä, kuinka nopeasti olen löytänyt samanhenkisiä blogeja kuin omani. Enkä edes tiennyt että sellaisia on, ennen kuin aloitin.
Kaikki mitä kirjoitan, on tapahtunut tai voisi tapahtua juuri sellaisena. Onko asiat oikein vai väärin, on mielipide. Usein asiat vaan on.
Lähetä kommentti